Toukokuussa 2023 pidetyt parlamenttivaalit merkitsivät muutosta Turkin talouspolitiikassa, kun ortodoksisempaa politiikkaa toteutettiin negatiivisten reaalikorkojen ja liiran jyrkän heikkenemisen leimaaman kauden päättämiseksi. Maaliskuussa 2024 pidetyt paikallisvaalit merkitsivät uutta askelta tässä strategiassa, kun rahoitusehtoja kiristettiin talouden vakauttamiseksi, inflaation hillitsemiseksi ja maan makrotaloudellisen perustan vahvistamiseksi.
Voiko Turkin vienti hyötyä liiran voimakkaasta heikentymisestä?
Turkki käynnisti vuoden 2021 puolivälissä Turkin talousohjelman (TEP), jonka tavoitteena on edistää tuotantoa, investointeja, työllisyyttä ja vientiä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi keskuspankki alensi ohjauskorkoaan 19 prosentista 8,5 prosenttiin syyskuun 2021 ja toukokuun 2023 välisenä aikana. Tämän seurauksena Turkin liira heikkeni tänä aikana lähes 60 prosenttia suhteessa dollariin, ja inflaatio hyppäsi elokuun 2021 19,3 prosentista 85,5 prosenttiin lokakuussa 2022.
TEP:n alkuperäisistä tavoitteista huolimatta liiran heikkenemisellä ei ole ollut toivottua vaikutusta vaihtotaseeseen. Vuosina 2021-2023 Turkin vienti kasvoi nimellisesti 13,4 prosenttia, kun taas tuonti kasvoi 33 prosenttia, mikä kasvatti kauppataseen alijäämän 106 miljardiin dollariin (9,5 prosenttia suhteessa BKT:hen) vuonna 2023, mikä on 60 miljardia dollaria enemmän kuin vuonna 2021 (46 miljardia dollaria, 6 prosenttia suhteessa BKT:hen).
Negatiivisen reaalikoron vaikutus yrityksiin
Negatiivisten reaalikorkojen aikana turkkilaiset yritykset hyötyivät halvoista luotoista, mikä piristi niiden toimintaa korkeasta inflaatiosta huolimatta. Yritykset, joiden tuotanto- ja hinnoitteluvoima on hyvin pääomitettu, ovat hyötyneet tästä tilanteesta erityisesti kasvaneiden marginaalien ja kustannusten siirtämisen kuluttajille ansiosta.
Huolimatta tuotanto- ja palkkakustannusten räjähdysmäisestä kasvusta (+270 % yksikkötyökustannuksissa vuosien 2021 ja 2023 välillä) erittäin matalan korkotason ympäristö on mahdollistanut yritysten kannattavuuden säilyttämisen.
Ortodoksisemman talouspolitiikan seuraukset
Ortodoksisemman talouspolitiikan omaksumiseen kesäkuusta 2023 alkaen on liittynyt Turkin keskuspankin ohjauskoron nostaminen 8,5 prosentista 50 prosenttiin ja kaupallisten lainojen korkojen nostaminen 70 prosenttiin. Tavoitteena: vähentää kotimaisen kysynnän kasvua, säädellä inflaatiota ja vakauttaa liiraa.
Tämän käänteen pitäisi auttaa talouden tasapainottamisessa keskipitkällä aikavälillä. Vuotta 2024 koskevien ennusteiden mukaan BKT:n reaalikasvu on 3 prosenttia, ja inflaatio laskee asteittain 43 prosenttiin vuoden loppuun mennessä. Vaihtotaseen alijäämä, joka supistui 14 miljardilla dollarilla vuoden 2023 ja 2024 ensimmäisten neljännesten välillä, supistunee edelleen, mikä lisää talouden vakautta.
Jos turkkilaiset yritykset onnistuvat sopeutumaan näihin muutoksiin (uudet rahoitusehdot, ulkoisen kysynnän elpyminen, alueelliset yhteistyöaloitteet, kuten "The Middle Corridor" -hanke, jonka tavoitteena on yhdistää Eurooppa ja Aasia Kaukasuksen ja Kaspianmeren kautta), ne voivat odottaa lupaavia näkymiä kestävään ja vakaaseen pitkän aikavälin talouskasvuun.
