Vuonna 2022 noin 23 400 brittiyritystä teki konkurssin, mikä oli korkein lukema sitten vuoden 2009 maailmanlaajuisen finanssikriisin. Konkurssit kääntyivät jyrkkään kasvuun määrän pysyttyä alhaisena kahden vuoden ajan.
- Konkurssien lisääntyminen painottui pieniin yrityksiin, ja taustalla ovat erityisesti velkojien vapaaehtoiset selvitystilat. Suurempien yritysten konkurssimäärät olivat edelleen vuoden 2019 tason alapuolella.
- Vuoden 2023 ensimmäisen vuosineljänneksen luvut osoittavat, että konkurssien määrä kasvaa edelleen, mutta ne eivät enää painotu yhtä voimakkaasti mikro- ja pienyrityksiin.
- Vuonna 2023 konkursseilla on todennäköisesti suurempi vaikutus työpaikkojen menetyksiin ja vastuisiin.
- Ennen vuotta 2020: pandemiaa edeltävä maailma, jossa konkurssimäärä oli alhainen
Pandemiaa edeltävinä vuosina yritysten konkurssimäärä oli yleisesti ottaen pysynyt suhteellisen vakaana, sillä vuosina 2015–2019 konkurssiin ajautui vuosittain noin 16 500 yritystä. Näinä vuosina selvitystilojen määrä laski (47 konkurssista 42 konkurssiin 10 000:ta toimivaa yritystä kohti), mikä korostaa, että yritysten konkurssimäärä oli suhteellisen pieni vuonna 2019. Kun konkursseja oli vuosina 1992–1993 noin 250 kappaletta 10 000:ta toimivaa yritystä kohden, määrä oli nyt noin 40 kappaletta 10 000:ta toimivaa yritystä kohti.
Tämä konkurssimäärän lasku johtui suurelta osin korkojen laskusta viimeisten 30 vuoden aikana. Taustalla oli kuitenkin myös pandemiaa edeltäneen ajanjakson parempi makrotaloudellinen tilanne verrattuna vuosiin 1992–1993 sekä eräät aiempaa vahvemmat perustekijät. Pörssiyhtiöiden nettovoittomarginaali oli keskimäärin noin 4,3 % vuosina 1992–1993 ja 7,6 % vuosina 2017–2019.
2020–2021: hallituksen tuen aikakausi
Vuosi 2020 oli käänteentekevä vuosi, sillä monet hallituksen toimet yritysten tukemiseksi koronasulkujen aikana muuttivat normaalin konkurssidynamiikan kokonaan. Erilaisten järjestelyjen, kuten lomautusten, koronatukilainojen, lakisääteisten kaupankäyntisääntöjen soveltamisen keskeytyksen ja selvitystilahakemuksia rajoittavan lykkäyksen ansiosta yritysten konkurssimäärä itse asiassa laski dramaattisesti vuonna 2020 (-28 %) ja pysyi historiallisen alhaisena myös vuoden 2021 alkupuoliskolla.
Kun nämä järjestelyt lakkautettiin asteittain ja tukilainat oli maksettava takaisin lykkäysten päättyessä, yritysten konkurssit alkoivat toteutua tyypillisemmin. Sen jälkeen, kun lakisääteisten kaupankäyntisääntöjen soveltamista jatkettiin 1. heinäkuuta 2021, velkojien vapaaehtoisten selvitystilojen määrä alkoi nousta nopeasti. Pakkoselvitystilojen määrä kasvoi vieläkin merkittävämmin sen jälkeen, kun lykkäys päättyi lopullisesti helmikuussa 2022. Nämä konkurssit olivat yleensä noin 50 % yleisempiä välittömästi maksukyvyttömyyttä seuraavien kuukausien aikana ja lähes kolme kertaa yleisimpiä kuuden kuukauden kuluttua.
Suurten yritysten konkurssit lisääntyivät 11 % vuonna 2021 ja edelleen 57 % vuonna 2022, mikä tarkoittaa, että määrä ylitti vuoden 2019 pandemiaa edeltävän tason 26 %:lla ja nousi korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2009. On tärkeää huomata, että kun mikroyritysten osuus konkursseista oli 73 % vuonna 2019, osuus nousi 81 %:iin vuonna 2022. Kun mikroyrityksiä ei oteta huomioon, yritysten konkurssimäärä oli vuonna 2022 itse asiassa 9 % pienempi kuin vuonna 2019. Vaikka konkurssiin ajautuneiden yritysten määrä kasvoi, seuraukset, kuten työpaikkojen menetykset tai vastuiden laiminlyönti, olivat näin ollen vähäisemmät.
Vuodesta 2023 eteenpäin: tuttu mutta synkkä maisema
Kun brittiyritykset ovat nyt tukitoimien jälkeisessä maailmassa, jossa yritysten konkursseihin vaikuttavat jälleen maksuvalmius, kannattavuus ja kyky täyttää taloudelliset velvoitteet, tilanne on tuttu mutta ei välttämättä helppo.
Monille yrityksille kertyi sulkutoimien aikana huomattavasti velkaa, joka on maksettava takaisin tai velkajärjestelyjä on jatkettava seuraavien vuosien aikana. Myös käyttökustannukset ovat korkeat energian ja muiden hyödykkeiden hintojen sekä korkeiden palkkojen vuoksi. Lisäksi kuluttajien rahat ovat tiukilla, sillä käytettävissä olevat reaalitulot laskevat vuonna 2023 jo toista vuotta peräkkäin.
Samaan aikaan monia yrityksiä auttanut matala korkotaso on päättymässä. Rahoitusalan ulkopuolisten yritysten vaihtuva korko on noussut vuoden 2019 keskimääräisestä 3,1 %:sta 6,0 %iin vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä. Korkoympäristön näkymät ovat vain huonontuneet sen jälkeen, kun Silicon Valley Bank kaatui maaliskuussa 2023. Pankit tiukensivat yritysten luottovaatimuksia jo ennen kyseistä romahdusta, ja vaatimusten odotetaan tiukentavan edelleen tulevina kuukausina. Tämä voi käynnistää kierteen, jossa pankit rajoittavat luotonantoa konkurssien lisääntyessä, mikä heikentää yritysten elinkelpoisuutta ja johtaa puolestaan uusiin konkursseihin.
Jotkin toimialat ovat muita alttiimpia nykyisille trendeille.
Esimerkiksi lääketeollisuuden ja kemianteollisuuden konkurssimäärä oli vuonna 2022 edelleen suunnilleen vuoden 2019 tasolla.
Sitä vastoin maatalouselintarvikealaa haittasivat kustannusten nousu ja toimitusketjujen epävakaus: lähes 300 yritystä ajautui konkurssiin vuonna 2022, mikä on 83 % enemmän kuin vuonna 2019, ja konkurssit lisääntyivät 50 % vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä verrattuna vuoden 2022 ensimmäiseen neljännekseen.
Suurten yritysten konkurssit ovat lisääntyneet voimakkaasti myös raskaammilla toimialoilla, kuten auto-, kuljetus-, energia- ja rakennusaloilla. Eniten konkurssit lisääntyivät vuonna 2022 rakennusalalla, jolla kaatui noin 5 200 yritystä. Tämä on 34 % enemmän kuin vuonna 2019.
Tulevien kuukausien osalta esimerkiksi hotelli- ja ravintola-alan, vähittäiskaupan sekä rakennusalan yritykset ilmoittavat keskimääräistä useammin, että niiden konkurssiriski on kohtalainen tai vakava. Tästä ilmoittaa lähes viidesosa hotelli- ja ravintola-alan yrityksistä, ja ne ovatkin erittäin alttiita palkkojen ja energiahintojen nousulle sekä kulutustottumusten muutoksille.
Kun tarkastellaan jätettyjä konkurssihakemuksia ja aieilmoituksia toimialoittain, voidaan todeta, että konkurssit lisääntyvät edelleen useimmilla aloilla. Konkurssit tulevat todennäköisesti lisääntymään myös raskaammilla toimialoilla, kuten metalli-, kemikaali- ja rakennusteollisuudessa. Näissä toimintaympäristöissä kysyntä vähenee ja kustannukset ovat edelleen liian korkeat, koska kyse on energiaintensiivisistä aloista.
