Pariisi, 9. heinäkuuta 2024 - Presidentti Emmanuel Macronin 9. kesäkuuta määräämien ja 7. heinäkuuta pidettyjen ennenaikaisten parlamenttivaalien jälkeen yksikään puolue ei onnistunut saamaan ehdotonta enemmistöä kansalliskokouksessa (289 paikkaa), mikä merkitsi epävarmuuden ja epävakauden aikaa Ranskan hallinnolle.
Poliittiset voimat ovat tasapainottuneet vuoden 2022 tuloksiin verrattuna.
Ranskan parlamentin alahuone on nyt jaettu neljän perheen kesken:
- Vasemmisto (Nouveau Front Populaire - NFP) 178 paikkaa.
- Keskustalainen Macronia kannattava koalitio (Ensemble), jolla on 159 paikkaa.
- radikaali oikeisto (Rassemblement national - RN ja liittolaiset), jolla on 143 paikkaa.
- Perinteinen oikeisto (Les Républicains - LR), jolla on 39 paikkaa.
Yksikään perheistä ei voi voittaa absoluuttista enemmistöä
Vaikka vasemmisto on edellä paikkojen määrässä mitattuna, Macronia kannattavien poliittisten puolueiden (Renaissance, Modem, Horizons) ja oikeiston välinen koalitio asettaisi ne tasavertaiseen asemaan.
La France Insoumise (LFI), joka on vasemmistolaisin ryhmä, on saanut 74 valittua jäsentä, sosialistipuolue (keskusta-vasemmisto) 59, ekologit 28 ja kommunistit 9 jäsentä. Aamulla 8. heinäkuuta ne ilmoittivat ehdottavansa tällä viikolla tasavallan presidentille yhtä pääministeriehdokasta.
Kolmannella sijalla radikaali oikeisto saavutti merkittäviä voittoja lisäämällä kansalliskokouksen paikkamääräänsä 89:stä vuonna 2022 143:een. Äänimäärällä mitattuna National Rally ja sen liittolaiset ovat jopa maan johtava poliittinen voima, sillä ne saivat toisella kierroksella yli 10 miljoonaa ääntä.
Epävarmuus ja epävakaus: kaksi pääriskiä
Epävarmuus tulevasta hallituksesta
Muutama päivä vaalien jälkeen on mahdotonta määrittää Ranskan tulevan hallituksen poliittista väriä. Todennäköisin lopputulos on, että
presidentti nimittää vasemmistokoalition ehdottaman ehdokkaan, joka voi olla poliittinen johtaja tai kansalaisjärjestön edustaja.
Tulevan hallituksen epävakaus
Tulevaa hallitusta ei tarvitse sitouttaa edustajakokoukseen, mutta se voidaan kaataa milloin tahansa epäluottamuslauseella. Hallitus, jota tukee vain kolmannes kansanedustajista, olisi väistämättä vaarassa, mikä avaisi poliittisen epävakauden kauden, jolloin hallitukselle voitaisiin antaa perättäisiä epäluottamuslauseita tulevien viikkojen ja kuukausien aikana.
Laajan koalition muodostaminen, johon kuuluisi maltillinen vasemmisto ja osa Macronia kannattavista kansanedustajista, vähentäisi tätä riskiä, mutta poliittisten johtajien ensireaktiot, ideologiset erot ja vaalijärjestelmä eivät helpota tällaisen koalition muodostamista.
Suuren epävakauden kausi voisi kuitenkin saada poliittiset johtajat harkitsemaan koalition muodostamista tulevaisuudessa, jotta vältettäisiin suuri hallintokriisi, johon liittyy toistuvia ja säännöllisiä epäluottamuslauseiden esittämisiä, varsinkin kun parlamenttia ei ole mahdollista hajottaa ennen heinäkuuta 2025.
Poliittinen epävarmuus
Tuleva hallitus johtaa julkishallintoa, ja sillä on täysi lakisääteinen toimivalta. Esimerkiksi talousarvioasioissa valtiovarainministeri voi helposti antaa asetuksia (eli tekstejä, jotka eivät vaadi parlamentin hyväksyntää). Siitä huolimatta sillä ei tule olemaan täyttä vapautta päättää Ranskan politiikasta. Sen on tehtävä yhteistyötä presidentin kanssa tietyillä aloilla (ulkosuhteet tai puolustus), ja ennen kaikkea sen on oltava tekemisissä parlamentin kanssa, jonka enemmistö voi helposti muuttaa sen suunnitelmia.
Pääministeri Attalin lyhytaikainen jatkokausi
Nykyinen pääministeri Gabriel Attal on ilmoittanut eroavansa tehtävästään, mutta on suostunut pysymään virassaan, kunnes seuraaja on nimitetty. Hän pysyy näin ollen pääministerinä ja hänellä on täysi toimintakyky, myös sääntelyvaltuudet, mutta uusi edustajakokous rajoittaa hänen toimintamahdollisuuksiaan. Hänen hallituksensa voi myös joutua epäluottamuslauseäänestyksen kohteeksi 20. heinäkuuta alkaen, jolloin hänen on pakko erota.
Joka tapauksessa lainsäädäntöä tarkasteltaessa saattaa syntyä vaihtelevia koalitioita, jopa hankekohtaisesti. Tuleva vasemmistohallitus ei pysty toteuttamaan koko ohjelmaansa. Tämä saattaa selittää rahoitusmarkkinoiden maltillisen reaktion toisen kierroksen jälkeen. Vaalien tuloksena syntynyt epäselvä parlamentti katkaisee kuitenkin epäilemättä Ranskan talouden suhteellisen jatkuvuuden kauden Emmanuel Macronin valinnan jälkeen vuonna 2017.
