USA:n ja Kiinan kiihtyvä kauppasota on edennyt kriittiseen pisteeseen, joka uhkaa häiritä vakavasti maailmankauppaa. Yli 100 %:n vastavuoroiset tullit tekevät kahden talousjätin välisestä kaupasta kohtuuttoman kallista. Taantuman riski on kasvanut merkittävästi sekä USA:n että maailmantalouden kannalta.
Ennennäkemätön kauppasota
USA:n ja Kiinan välinen kauppasota on saavuttanut ennennäkemättömän tason. Kun presidentti Donald Trump ilmoitti 2. huhtikuuta laajoista tulleista, Kiina ryhtyi vastatoimiin samanlaisilla toimenpiteillä. Viikon sisällä molemmat maat olivat asettaneet 125 %:n lisätulleja toistensa tuonnille. Tuotteet, joihin tullien vaikutus kohdistuu, ovat kiinalaisia valmistuotteita, kuten vaatteita ja leluja, sekä USA:n vientiä, kuten maataloustuotteita ja korkean teknologian laitteita.
Tullit Donald Trumpin politiikan ytimessä
Donald Trump on aina väittänyt, että tullimaksujen lyhyen aikavälin kustannukset ovat hyvin pienet verrattuna pitkän aikavälin hyötyihin. Hän pitää niitä keinona rahoittaa veronalennuksia, pienentää USA:n kauppavajetta ja houkutella ulkomaista pääomaa siirtämään tuotantoa USA:han. Kauppasuhteiden katkaiseminen Kiinan kaltaisen ylijäämätalouden kanssa on täysin tämän strategian mukaista. USA:n ja muun maailman välisen kaupan romahtamisen riski ei huolestuta Donald Trumpia, joka uskoo, että maailmankauppa on olemassa hyödyttääkseen vain USA:ta.
USA kohtaa taantumariskin
Huolimatta edistymisestä tuotannosta irtautumisessa USA:n ja Kiinan välinen kauppa on edelleen maailmantalouden keskeinen tukipilari. Tullien aiheuttama tuonnin romahdus johtaisi teollisuustuotteiden hintojen dramaattiseen nousuun tai tekisi tietyistä tuontituotteista täysin kannattamattomia, jolloin ne katoaisivat Yhdysvaltojen markkinoilta. Toimitusketjujen häiriöt voisivat vaikuttaa keskeisiin aloihin, kuten autoteollisuuteen, kemikaaleihin ja elektroniikkaan. Inflaatio voisi nousta 4 %:iin vuoden loppuun mennessä, ja työttömyys voisi nousta 5-6 %:iin, jolloin talous ajautuisi taantumaan.
Pahin skenaario: luottamuskriisi, pääomien pako ja US dollarin romahdus
Vakavampi skenaario olisi luottamuksen menettäminen USA:n hallintoon, mikä voisi käynnistää jatkuvan pääomapaon ja maksutasekriisin. Viimeisimmät indikaattorit viittaavat tähän suuntaan ja tekevät tästä skenaariosta yhä todennäköisemmän. Huhtikuun 2. päivän jälkeen Yhdysvaltain dollarin kurssi on laskenut euroon nähden 0,93:sta 0,88:aan, ja valtionlainojen korot ovat nousseet 0,50 %:a. Vuoden alusta lähtien S&P 500 -indeksi on menettänyt 7,6 %:a arvostaan. Nämä kaikki ovat merkkejä siitä, että pääomaa on virrannut maasta pois.
Kotimarkkinoiden tuki Kiinan vastauksena tariffien epävarmuuteen
Kiinan osalta tullisokkia voitaisiin osittain kompensoida kotimaisilla elvytystoimilla. Teollisuusyritysten liikevaihdosta 81 % on edelleen kotimaan myyntiä, kun taas suoran viennin osuus USA:han on vain 2,7 %. Kotimarkkinat ovat näin ollen edelleen keskeinen tukipilari, ja Kiinan hallitus voi (seuraavassa politbyroon kokouksessa huhtikuun lopulla) lisätä tukia ja tukemistoimia niille pk-yrityksille ja viejille, joita asia koskee. Jatkuva ulkoinen epävarmuus voi kuitenkin heikentää näiden toimenpiteiden vaikutusta, sillä yritykset ja kuluttajat ovat edelleen varovaisia investoimaan ja ottamaan lainaa, vaikka kustannukset olisivat alhaisemmat olisivat alhaisemmat.
Liikekumppaneiden osalta kauppapolitiikan tarkistaminen on välttämätöntä.
USA:n ja Kiinan välisen kauppasodan kärjistyminen saattaa pakottaa molempien talouksien kumppanit tarkistamaan kaupallisia strategioitaan ja valitsemaan, suojellako kotimaista teollisuuttaan vai mukautuako USA:n politiikkaan hyötyäkseen alhaisemmista tulleista. Jälkimmäinen vaihtoehto johtaisi väistämättä tullien kiertämiseen tähtäävien uudelleenreititystoimien vähenemiseen (esimerkiksi ASEANin kautta). Tämän tilanteen torjumiseksi Peking voisi pyrkiä korjaamaan suhteitaan vientipainotteisiin talouksiin, jotka ovat taipuvaisempia puolustamaan monenvälisyyttä (Japani, Kaakkois-Aasia ja Eurooppa). Vaikka tämä strategia vaikuttaa uskottavalta, kun otetaan huomioon USA:n tullipolitiikkaan liittyvät epävarmuustekijät, Kiinan on ehkä ensin hälvennettävä kauppakumppaneidensa pelkoja Kiinan harjoittamasta polkumyynnistä, mahdollisesti asettamalla itselleen vientikiintiöitä tai vähimmäishintoja.
