Kukaan ei voi ennustaa ensi tiistain tulosta. Sillä on kuitenkin epäilemättä merkittäviä vaikutuksia kauppaan, veroihin ja korkoihin. Todennäköisesti Yhdysvaltain talouden taipumus ylikuumentua voi voimistua.
Vaalit, joiden tulos on epävarma
Marraskuun 5. päivänä amerikkalaiset käyvät äänestämässä entisen presidentin Donald Trumpin (republikaani) ja nykyisen varapresidentin Kamala Harrisin (demokraatti) välillä. Tulos riippuu muutamasta keskeisestä osavaltiosta, joissa ei ole selviä suosikkeja. Presidentinvaalin lisäksi vaakalaudalla on kongressin hallinta: Republikaanit tarvitsevat vain kaksi paikkaa saadakseen senaatin takaisin, kun taas demokraattien on saatava neljä paikkaa nettomääräisesti saadakseen edustajainhuoneen takaisin. Jako kongressissa on todennäköinen, vaikka kolmoisvoitto - molempien kamarien ja presidentin virka yhdelle puolueelle - on edelleen mahdollinen.
Protektionismi ja kaupankäynnin riskit
Trumpin toinen presidenttikausi todennäköisesti kiihdyttäisi protektionistista kauppapolitiikkaa, mukaan lukien huomattavat tuontitullit erityisesti Kiinan kauppaan. Trump on jo luvannut 60 % tullit Kiinasta tulevaan tuontiin ja laajemmat tullit Yhdysvaltojen liittolaisille, mikä voisi häiritä vakavasti globaaleja toimitusketjuja ja nostaa amerikkalaisten yritysten kustannuksia.
Harris sen sijaan jatkaisi todennäköisesti strategisempaa ja harkitumpaa lähestymistapaa kauppaan ja keskittyisi kohdennettuihin rajoituksiin erityisesti Kiinan osalta. Kaupan jännitteiden odotetaan kuitenkin jatkuvan, erityisesti teknologia- ja energia-aloilla.
Eriävät finanssipoliittiset visiot
Harrisin ja Trumpin finanssipolitiikat eroavat merkittävästi toisistaan. Harris pyrkii korottamaan yritysten ja rikkaiden veroja ja tarjoamaan verohelpotuksia pienituloisille perheille. Hänen ohjelmassaan korostetaan julkisia investointeja vihreään infrastruktuuriin ja sosiaalisiin ohjelmiin ja pyritään vähentämään tuloeroja.
Trump puolestaan haluaa jatkaa ja laajentaa vuonna 2017 käyttöön ottamiaan veronalennuksia ja harkitsee myös yhteisöveron alentamista 15 %:iin. Lisäksi hänen lähestymistapansa perustuu keskeisten alojen sääntelyn purkamiseen talouskasvun edistämiseksi, mikä saattaa kasvattaa julkisen talouden alijäämää.
Inflaatio ja talouden epävarmuus
Molempien ehdokkaiden ohjelmiin sisältyy huomattavia julkisia menoja, mikä herättää huolta inflaatiosta ja koroista. Vaikka kotitalouksien kulutus on vakaata, jommankumman ehdokkaan vaaliohjelman toteuttamisen aiheuttama inflaatiopiikki voisi pakottaa Yhdysvaltain keskuspankin harjoittamaan rajoittavampaa rahapolitiikkaa ja siten nostamaan korkoja.
Näistä riskeistä huolimatta Yhdysvaltain dollari on edelleen maailmanlaajuisesti vahva, mikä takaa maalle suotuisat rahoitusolosuhteet. Jos Fedin riippumattomuus kuitenkin joutuu uhatuksi Trumpin toisella kaudella, luottamus Yhdysvaltain rahapolitiikkaan voi horjua, mikä lisää epävarmuutta maailmantaloudessa.
