Donald Trumpin viimeisimmät lausunnot, joiden mukaan hän ei sulje pois taloudellisia tai sotilaallisia toimenpiteitä Grönlannin ottamiseksi haltuunsa, ovat nostaneet maan valokeilaan ja saaneet Grönlannin pääministerin, Tanskan pääministerin ja muut EU:n ja Naton johtajat reagoimaan. Herää tärkeä kysymys: mitä Trump haluaa ja miksi tämä saari on hänelle strategisesti tärkeä?
Grönlanti: talous, joka on riippuvainen kalastuksesta ja Tanskan tuesta.
Grönlanti on pieni talousmaa, jossa asuu vajaat 60 000 ihmistä. Se on Tanskan kuningaskunnan autonominen alue (yhdessä Tanskan ja Färsaarten kanssa). Grönlannilla on ”itsehallinto”, mikä tarkoittaa, että se kontrolloi useimpia sisäisiä asioita, kun taas Tanskalla on edelleen määräysvalta ulkoisissa asioissa, kuten puolustuksessa, rahapolitiikassa ja kansalaisuudessa - kaikki Grönlannin asukkaat ovat Tanskan kansalaisia ja nauttivat samoja oikeuksia kuin Tanskan kansalaiset. Maan talous keskittyy pääasiassa kalastusteollisuuteen ja kasvavaan matkailualaan, mutta se harjoittaa myös jonkin verran kaivostoimintaa (tällä hetkellä maassa on kaksi aktiivista kaivosta). Julkisen sektorin osuus maan työllisyydestä on noin puolet.
Maa on myös hyvin riippuvainen Tanskan hallituksen myöntämästä tuesta ryhmäavustuksen muodossa (bloktilskud), joka on noin puolet valtion tuloista. Maan viennistä 50 prosenttia suuntautuu Tanskaan ja 60 prosenttia tuonnista on peräisin Tanskasta.
Huhtikuun 2025 vaalit: itsenäisyys keskustelujen ytimessä
Grönlannissa järjestetään huhtikuuhun 2025 mennessä vaalit, joissa keskitytään varmasti Grönlannin tulevaisuuteen ja mahdolliseen itsenäisyyteen.
Tätä korosti nykyinen pääministeri Múte B. Egede, joka edustaa Inuit Ataqatigiit -puoluetta - sosialistista puoluetta, joka keskittyy maan itsenäisyyteen. Uudenvuodenpuheessaan hän sanoi, että tulevalla hallituskaudella asetetaan toimikunta, joka määrittelee, mikä on laillinen kansanäänestys, mikä kysymys on esitettävä ja kuinka pitkä kampanjan on oltava. Tämä tapahtuu sen jälkeen, kun toinen toimikunta oli esittänyt huhtikuussa 2023 Grönlannin perustuslakia koskevan esityksen alueelliselle parlamentille, joka ottaisi sen käyttöön maan itsenäistyttyä.
Käytännössä kansanäänestys voidaan järjestää sen jälkeen, kun kansanäänestyskomitea on päättänyt, miten kansanäänestys toteutetaan. Jos kansanäänestyksen tulos on itsenäisyyden puolesta, Tanskan parlamentin on hyväksyttävä päätös. Näin odotetaan tapahtuvan, koska vain kaksi pienpuoluetta on ilmoittanut vastustavansa sitä.
Tämä itsenäisyyden käsite on suosittu Grönlannissa.
Vuonna 2016 [1], 64% väestöstä katsoi sen olevan "melko tärkeää". Aikataulua koskeva kysymys on kuitenkin monimutkaisempi. Vuonna 2017 [2] , lähes 80% kansalaisista ja poliitikoista sanoi vastustavansa itsenäisyyttä, mikäli se heikentäisi heidän elämänlaatuaan. Tämä on mahdollista, mikäli itsenäisyysjulistuksen jälkeen Tanskan ryhmäavustus loppuu.
Lisäksi muita rahapoliittisia kysymyksiä ja muita käytännön näkökohtia (työvoima, korkeakoulutusmahdollisuudet jne.) ei ole vielä ratkaistu. Koska komission on saatettava työnsä päätökseen, kansanäänestys on epätodennäköinen lyhyellä aikavälillä (kahden vuoden kuluessa), ja sen jälkeenkin on edelleen erimielisyyttä siitä, milloin se olisi järjestettävä. Edes vuonna 2025 useimmat puolueet eivät halua asettaa kansanäänestyksen ajankohtaa, mukaan lukien itsenäisyyttä eniten kannattava puolue Naleraq.
Mitä hyötyä siitä on Trumpille?
Grönlanti on tärkeä alue maailmanlaajuisesta näkökulmasta, ja kiinnostus on viime vuosina lisääntynyt, ja esimerkiksi kiinalaiset ovat aiemmin ehdottaneet investointeja kaivostoimintaan ja infrastruktuuriin, mikä on yleensä johtanut amerikkalaisten tyytymättömyyteen.
Grönlanti on erityisen tärkeä Yhdysvaltojen kannalta kolmella tavalla: puolustuksen, kaupan ja kriittisten mineraalien kannalta.
kommentoi Jonathan Steenberg, Cofacen Pohjois-Euroopan ekonomisti.
Puolustus
Grönlanti on maantieteellisesti osa Pohjois-Amerikan mannerta ja vain 2 000 kilometrin päässä Mainen pohjoisrajasta ja saman matkan päässä Venäjän mantereelta. Yhdysvalloilla on jo sotilaallinen läsnäolo Grönlannissa, Pituffikin avaruustukikohta (jota käytetään nykyisin lähinnä varoitus- ja valvontatehtäviin), joka on ollut siellä 1940-luvulta lähtien.
Kauppa
Kun lämpötila nousee nopeammin pohjoisnavan ympärillä, odotetaan, että syntyy uusia kauppareittejä, jotka lyhentäisivät Itä-Aasian ja Euroopan välistä matka-aikaa lähes kolmanneksella. Grönlannin geopoliittinen merkitys kasvaa, sillä se voisi vaikuttaa siihen, miten sen vesiä käytetään, ja siten myös maailmankauppaan.
Harvinaiset mineraalit ja luonnonvarat:
Tällä hetkellä Grönlannissa on vain vähän kaivostoimintaa - kaksi harvinaisiin maametalleihin ja kultaan keskittyvää kaivosta - mutta siellä on paljon etsintätoimintaa ja myönnettyjä lupia, koska saarella on paljon potentiaalia luonnonvarojen, kuten monien metallien ja harvinaisten mineraalien, osalta. Grönlannissa on 25 Euroopan komission luetteloimista 34 kriittisestä mineraalista. Kovan ilmaston ja kylmän sään vuoksi monet alustavat tutkimukset kuitenkin osoittivat, että useimpien potentiaalisten luonnonvarojen louhinta olisi liian kallista. Koska kuitenkin yhä enemmän keskitytään kestävyyteen ja siihen, että vältytään liialliselta riippuvuudelta tietyistä maista, ja koska lämpötilat ovat nousseet, kaivostoiminnan harjoittaminen Grönlannissa näyttää entistä suotuisammalta. Näitä näkymiä rajoittaa kuitenkin sisäpolitiikka, sillä Grönlanti otti vuonna 2021 käyttöön lainsäädännön, joka sisälsi uusien lupien myöntämisen lopettamisen öljyn ja kaasun etsintään, sekä lainsäädännön, joka kielsi uraanin etsinnän ja louhinnan.
Mahdollinen itsenäisyysäänestys tulevalla vuosikymmenellä herättää perustavanlaatuisia kysymyksiä Grönlannin tulevaisuudesta. Koska Grönlannin väestömäärä on rajallinen, sen on todennäköisesti oltava riippuvainen jostakin suuremmasta maasta. Tämä voisi olla joko vapaa assosiaatiosopimus Tanskan kanssa, mutta myös muiden maiden, kuten Yhdysvaltojen tai Kiinan, kanssa.
[1] Massivt flertal for selvstændighed
[1] Redaktør: Grønlændere vil ikke ofre levestandard for selvstændighed | Indland | DR
