EU äänesti uusien polttomoottoriautojen myyntikiellosta vuoteen 2035 mennessä ja pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. Tämä sähköautoihin siirtyminen häiritsee Euroopan autoteollisuutta, joka on jäänyt jälkeen Kiinasta. EU asetti vastaiskuna kiinalaisille ajoneuvoille tullit. EU:n haasteena on nyt säilyttää johtava autoteollisuus ja saavuttaa samalla asettamansa hiilineutraaliustavoitteet.
Sähköauto, suuri muutos Euroopan autoteollisuudelle
Uusien polttomoottoriautojen myyntikielto vuodesta 2035 alkaen on merkittävä edistysaskel EU:n ilmastostrategiassa, sillä 15 prosenttia Euroopan kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä on peräisin henkilöautoista. Kiellon onnistuminen ei kuitenkaan ole taattu, sillä se riippuu sekä siitä, että autonvalmistajat siirtyvät 100-prosenttisesti sähkökäyttöisiin ajoneuvoihin (Battery Electric Vehicles, BEV) että siitä, että kehitetään sopiva infrastruktuuri, jolla kannustetaan eurooppalaisia käyttäjiä ostamaan niitä.
Euroopan autoteollisuuden osuus EU:n bruttokansantuotteesta on 7 %, ja se on yksi maanosan viimeisistä teollisuuden linnakkeista. Ilmastotavoitteiden lisäksi Euroopan kyky tuottaa omia sähköajoneuvoja on siksi suuri taloudellinen haaste. Kasvustaan huolimatta BEV-ajoneuvojen myynti Euroopassa on edelleen riittämätöntä, jotta voitaisiin saavuttaa tavoite, jonka mukaan vuoteen 2035 mennessä sähköajoneuvojen osuus olisi 100 prosenttia. BEV-ajoneuvojen, jotka ovat ainoat vuodesta 2035 alkaen myytäväksi sallitut ajoneuvot, osuus ajoneuvojen kokonaismyynnistä oli vuoden 2024 puolivälissä vain 12,5 %, ja ne jäivät selvästi jälkeen hybridi- ja polttomoottoriajoneuvoista. Nykyinen kasvuvauhti perustuu suurelta osin myös kiinalaisten sähköautojen tuontiin. Nämä autot ovat usein huomattavasti eurooppalaisten valmistajien hintoja halvempia.
EU kamppailee omien tavoitteidensa saavuttamisessa
Kiinasta tulevan tuonnin osuus osoittaa, että EU:lla on vaikeuksia täyttää sähköautojen tuotantoa koskevat tavoitteensa. Riittämätön teollinen kapasiteetti erityisesti kaivostoiminnassa ja akkujen tuotannossa on merkittävä este. Viimeaikaisista kaivoshankkeista huolimatta vain pieni osa kriittisistä materiaalitarpeista voidaan täyttää.
Vaikka vuonna 2017 perustetun Euroopan akkuallianssin (the European Battery Alliance) kautta on saatu käyttöön 3 miljardia euroa, vain 3 prosenttia akkujen toimitusketjuun tarvittavista investoinneista on tehty. Sama koskee latausinfrastruktuuria, jota on liian vähän. Tavoite 3,5 miljoonasta latauspisteestä vuoteen 2030 mennessä on vielä kaukana, vaikka vuonna 2024 asennettiin 220 000 uutta latauspistettä.
Viimeinen este sähköautojen käyttöönotolle on niiden hinta. Vaikka tukia on useissa EU-maissa, ne eivät ole yhdenmukaisia eivätkä täysin korvaa hintaeroa poltto- ja hybridiajoneuvoihin verrattuna.
Kiina nousee keskeiseen asemaan
Näitä Euroopan vaikeuksia korostaa Kiinan huima nousu alalla. Pekingin teollisuusstrategia, jota tuetaan huomattavilla tuilla, on mahdollistanut sen kansallisten mestareiden, kuten BYD:n ja CATL:n, valta-aseman maailmanmarkkinoilla koko arvoketjussa kaivostoiminnasta autonvalmistukseen. Kiinan hallitus on investoinut yli 231 miljardia dollaria sähköautoteollisuuteen vuosina 2009-2023, minkä lisäksi se on myöntänyt tukia akkuvalmistajille ja keskeisten raaka-aineiden, kuten litiumin, tuottajille.
Tämän seurauksena vuoteen 2023 mennessä BYD ohitti Teslan ajoneuvojen myynnissä, ja CATL:n osuus maailman akkutuotannosta on 40 prosenttia.
EU kohtaa strategisen pulman
Kiinan aiheuttama kilpailu aiheuttaa EU:lle strategisen pulman: miten se voi suojella työpaikkojaan ja autoteollisuuttaan ja samalla saavuttaa vuodeksi 2035 asettamansa kunnianhimoiset ilmastotavoitteet?
Lokakuun 4. päivänä pidetty äänestys kiinalaisten (sähkö)ajoneuvojen tuontitullien korottamisesta entisestään oli herätys Euroopalle. Tämä ei kuitenkaan riitä. Sovellettavat tullimaksut ovat liian alhaiset pysäyttämään kiinalaisten sähköautojen tuonnin Eurooppaan. Keskipitkällä aikavälillä ne voivat jopa pakottaa samat valmistajat alentamaan entisestään jo nyt erittäin kilpailukykyisiä tuotantokustannuksiaan säilyttääkseen korkeat katteensa Euroopan markkinoilla.
EU:n haasteena on nyt investoida valtavasti sähköautojen arvoketjuun ja latausinfrastruktuuriin ja houkutella samalla ulkomaisia investointeja - erityisesti Kiinasta, mutta myös Japanista ja Etelä-Koreasta - kotimaisen sähköautojen tuotantokapasiteetin lisäämiseksi. Esimerkiksi BYD on jo aloittanut ensimmäisen tehtaansa rakentamisen Unkariin.
Nykyisessä geotaloudellisessa tilanteessa on kyseenalaista, onko EU:lla todella riittävät neuvotteluvoimavarat, jotta se voisi vastata sekä kotimaisiin teollisuuden haasteisiin että Kiinan kovaan kilpailuun.
