Huhtikuun 2. päivänä eli niin sanottuna vapautuspäivänä presidentti Donald Trump ilmoitti kaikkien kauppakumppaneiden tullimaksujen jyrkästä korotuksesta: vähintään 10 prosenttia kaikille maille ja paljon enemmän joillekin. Se, pysyvätkö nämä toimenpiteet voimassa, on edelleen avoin kysymys, mutta ne ovat jo nyt ennennäkemätön järkytys sodanjälkeiselle globaalille kauppajärjestelmälle.
Historiallinen käänne kohti protektionismia
Niin sanottujen vähintään 10 %:n vastavuoroisten tullien käyttöönotto, joka tulee voimaan lauantaina 5. huhtikuuta, merkitsee USA:n kauppapolitiikan dramaattista kiristymistä, joka ylittää jopa pahimmat skenaariot ja kampanjalupaukset. Monet muut kauppakumppanit, kuten Kiina (34 %), Euroopan unioni (20 %) ja Japani (24 %), joutuvat maksamaan vielä korkeampia tulleja 9. huhtikuuta alkaen.
Meksiko ja Kanada ovat niitä harvoja maita, jotka välttyvät näiltä "vastavuoroisilta" tulleilta ja säilyttävät tullittoman pääsyn Yhdysvaltojen markkinoille USMCA-sopimuksen mukaisille tuotteille1. Myös energia ja mineraalit, joita ei ole saatavilla kotimaasta, sekä alat, joihin on jo sovellettu erityistulleja (teräs, alumiini, autoteollisuus) tai joihin niitä pitäisi soveltaa tulevina viikkoina, vapautetaan tulleista.
Tauko maailmankaupassa
Ekonomistiemme arvioiden mukaan tämä korotus nostaisi keskimääräisen efektiivisen tullin 26,2 prosenttiin (verrattuna 2,3 prosenttiin vuonna 2024), joka on korkein taso yli sataan vuoteen. Se on myös jyrkin muutos sitten Smoot-Hawley Actin vuodelta 19302.
Nämä ilmoitukset merkitsevät irtautumista monenvälisistä kaupan normeista (WTO:n säännöt mukaan lukien) ja uhkaavat käynnistää protektionististen toimenpiteiden kiihtyvän kierteen. Ne myös heikentävät toimitusketjuja ja lisäävät yritysten epävarmuutta aikana, jolloin maantieteellis-taloudellisen pirstoutumisen riski on jo nyt suuri.
Erilaiset vaikutukset eri alueilla
Aasian taloudet (Vietnam, Kambodia, Taiwan, Malesia ja Thaimaa) - kaikki erittäin riippuvaisia USA:n kaupasta - kärsivät eniten ja niiden vientiä verotetaan raskaasti. Joidenkin Afrikan (Lesotho, Madagaskar) ja Keski-Amerikan (Nicaragua, Honduras) talouksiin kohdistuu myös merkittäviä vaikutuksia, vaikka ne ovatkin hieman vähemmän riippuvaisia.
Suurista talouksista Etelä-Korean, Japanin, Kiinan ja Intian odotetaan kärsivän pahoin. Kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin kohdistuu 20 prosentin tullit, ja erityisen alttiita ovat Saksa ja Italia.
Kaupan kärjistymisen mahdollisuus
Lyhyellä aikavälillä on vaikea löytää suotuisaa lopputulosta. Muun muassa EU ja Kiina ovat jo ilmaisseet halukkuutensa ryhtyä vastatoimiin verottamalla USA:sta tuotuja tuotteita, joten kauppajännitteiden kärjistyminen vaikuttaa todennäköiseltä, jopa väistämättömältä. Vastauksena EU voisi jopa käyttää uutta "pakkokeinovälinettään" ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun se hyväksyttiin vuoden 2023 lopussa.
Keskipitkällä aikavälillä kauppavirtojen uudelleenjärjestely vaikuttaa kaikkiin talouksiin: Esimerkiksi aasialaiset viejät joutuvat etsimään uusia mahdollisuuksia, mikä saattaa kiristää kilpailua muilla markkinoilla, erityisesti Euroopassa.
USA:n heikentynyt talous
Nämä tullit vaikuttavat USA:n talouteen, joka jo ennestään osoitti merkkejä heikkenemisestä, sillä kotitalouksien kulutus oli vuoden 2025 alussa alhaisella tasolla (vain 0,1 prosenttia helmikuussa tammikuun supistumisen jälkeen). Tuontitullien korotuksesta johtuva kustannusten nousu voi myös hidastaa merkittävästi yritysten investointipäätöksiä ja kuluttajien ostopäätöksiä.
Vaikutusta inflaatioon, jonka ennustettiin olevan keskimäärin 2,8 % vuonna 2025 ennen tämän viikon ilmoituksia, seurataan tarkasti. Joissakin viime vuoden kampanjan aikana tehdyissä arvioissa todettiin, että tällaiset tariffikorotukset voisivat lisätä inflaatiota jopa 2 %-yksikköä tänä vuonna.
Inflaatioriskin lisääntyminen mahdollisen taantuman aikana vaikeuttaa USA:n keskuspankin tehtävää, ja sen on toimittava entistä varovaisemmin suunnitelluissa koronalennuksissaan.
Tavoitteet, joiden tulokset ovat epävarmoja
Vaikka Trumpin hallinnon tavoitteet - kaupan tasapainottaminen, tuotannon siirtäminen, verotulojen tuottaminen ja neuvotteluvoiman luominen - ovat poliittisesti houkuttelevia, ei ole varmaa, että tullit voivat auttaa saavuttamaan nämä tavoitteet tehokkaasti. Kauppavajeet riippuvat pääasiassa makrotaloudellisista tekijöistä, eivät tuontiveroista. Tullit eivät myöskään poista muita rakenteellisia esteitä, kuten työvoimakustannuksia ja ammattitaitoa, jotka ovat välttämättömiä tuotannon siirtämiselle.
Vuonna 2024 tullit tuottavat noin 88 miljardia dollaria eli vain 1,5 prosenttia liittovaltion kokonaistuloista.
Kaikkiin maihin yhtäaikaisesti kohdistuva ankara isku saattaa lisäksi rohkaista kauppakumppaneita koordinoimaan vastatoimensa, kuten Japani, Etelä-Korea ja Kiina ovat viime aikoina tehneet, mikä voisi heikentää Yhdysvaltojen neuvotteluasemaa.
data for the graph in xls format
1 USMCA = United States–Mexico–Canada Agreement
2 Presidentti Herbert Hooverin määräämä laki astui voimaan 17 kesäkuuta 1930 ja se määritti keskimäärin lähes 40 prosentin veron noin 20 000:lle tuontitavaralajille.
