Yritysten konkurssit lisääntyivät Keski- ja Itä-Euroopassa vuonna 2022 energian ja tuotantopanosten korkeiden hintojen, nopeiden koronnostojen, vuosikymmeniin korkeimman inflaation ja Ukrainan sotaan liittyvän epävarmuuden vuoksi.
Kasvavia huolia
- Konkurssien määrä nousi kahdeksassa maassa (Bulgaria, Kroatia, Unkari, Latvia, Liettua, Puola, Romania ja Serbia) ja laski neljässä maassa (Tšekki, Viro, Slovakia ja Slovenia).
- Konkurssimenettelyt vähenivät vuonna 2020, mutta määrä kääntyi nousuun vuonna 2021, ja nousu kiihtyi vuonna 2022.
Keski- ja Itä-Euroopan alueella on tapahtunut merkittäviä taloudellisia muutoksia kolmen viime vuoden aikana. Konkurssitilanteen kehitykseen ovat vaikuttaneet merkittävästi heterogeenisuus, erilaiset tukitoimenpiteet ja lainsäädännön muutokset. Koronapandemia, sitä seurannut talouden taantuma sekä Ukrainan sodan talousvaikutukset ovat aiheuttaneet huolta paitsi makrotaloudellisen toiminnan ja hyödykemarkkinoiden myös yritysten maksuvalmiuden kannalta.
Keski- ja Itä-Euroopan taloudet ovat osoittaneet elpymisen merkkejä vuonna 2021 ja vuoden 2022 alkupuoliskolla, ja useimmissa maissa kasvu on vahvistunut huomattavasta epävakaudesta huolimatta. ”Vuonna 2022 talouskehitys oli enimmäkseen vakaata, sillä Kroatian ja Slovenian BKT:n kasvu ylitti 5 %, ja myös Puolan, Romanian ja Unkarin kasvuluvut olivat lähellä sitä”, toteaa Cofacen Keski- ja Itä-Euroopan taloustutkimuksesta vastaava johtaja Grzegorz Sielewicz. ”Viro sen sijaan ajautui taantumaan, ja sen kasvuvauhti oli -1,3 %.”
Yritysten konkurssien osalta hallitusten vuonna 2020 käyttöön ottamat tukitoimenpiteet vaikuttivat osaltaan konkurssimäärän laskuun. Näiden toimien lakkauttaminen tapahtui vähitellen, ja yritykset hyötyivät niistä edelleen vuonna 2021 alhaisen korkotason vallitessa.
Vuonna 2022 konkurssit lisääntyivät kuitenkin selvästi yritysten kohdatessa useita haasteita, kuten energian ja tuotantopanosten korkeat hinnat, nopeat koronnostot, korkeimman inflaation vuosikymmeniin ja Ukrainan sotaan liittyvän epävarmuuden
- Grzegorz Sielewicz.
Coface arvioi, että yritysten konkurssimenettelyjen kokonaismäärä Keski- ja Itä-Euroopassa nousi 25 917:stä vuonna 2021 36 090:een vuonna 2022 eli 39,3 %. Konkurssien määrä nousi vuonna 2022 kahdeksassa maassa (Bulgaria, Kroatia, Unkari, Latvia, Liettua, Puola, Romania ja Serbia) ja laski neljässä maassa (Tšekki, Viro, Slovakia ja Slovenia). Konkurssimenettelyjen määrä nousi voimakkaasti Serbiassa (+106 %) ja Unkarissa (+86 %), kun taas menettelyjen määrä laski eniten Virossa (-17 %).
Konkurssit lisääntyivät kaikilla toimialoilla, ei vain energiaintensiivisillä aloilla
Ei ole yllättävää, että energiaintensiiviset toimialat kärsivät eniten hyödykkeiden hintojen noususta ja siten korkeammista käyttökustannuksista. Esimerkiksi Puolassa kemikaali-, metalli-, paperi-, puu- ja elintarviketeollisuus ovat ilmoittaneet keskimääräistä pidemmistä maksuviiveistä, ja suurimmalla osalla näistä aloista maksuviiveet ovat pidentyneet edellisvuoteen verrattuna. Nämä alat olivat laajasti edustettuina myös alueellisissa konkurssitilastoissa: metalli-, paperi-, puu- ja elintarviketeollisuuden konkurssimäärät ovat olleet korkeat ja kiihtyvässä nousussa.
Vaikea tilanne on vaikuttanut merkittävästi myös rakennusalaan. Konkurssimäärät ovat erityisen suuret Kroatiassa, Virossa, Unkarissa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa, mikä johtuu rakennusmateriaalien ja tuotantopanosten korkeista hinnoista. Alaan vaikutti myös asuntomarkkinoiden hidastuminen korkojen nousun ja inflaation kiihtymisen vuoksi, ja haasteena on ollut lisäksi työvoimapula.
Myös vähittäiskaupan alan osuus konkurssimenettelyistä on useimmissa maissa huomattava, vaikka sen konkurssimäärät ja niiden kasvu pysyivätkin suhteellisen vähäisinä vuonna 2022. Jatkuva inflaatio vaikuttaa yhä enemmän kulutusmenoihin, minkä ennakoidaan johtavan konkurssien lisääntymiseen tällä alalla.
”Talousnäkymät ovat vähintäänkin epävarmat. Asiantuntijamme ennustavat inflaation hidastuvan lähikuukausina, mutta kasvu heikkenee silti suurimmassa osassa Keski- ja Itä-Euroopan talouksista vuonna 2023. Inflaatio pysyy selvästi keskuspankkien tavoitetasoa korkeampana. Näin ollen keskuspankit jatkavat koronnostoja, millä on kielteisiä vaikutuksia yritysten vakavaraisuuteen. Uskomme, että yritysten konkurssien määrä kasvaa edelleen vuonna 2023”, lisää Cofacen Keski- ja Itä-Euroopan alueesta vastaava toimitusjohtaja Jarosław Jaworski.
