Jatkuvien konfliktien ja epäonnistuneen globaalin hallinnon vuoksi kansainväliset jännitteet lisääntyvät. Trumpin uudelleenvalinnan lähestyessä kolme asiantuntijaa analysoi viimeisessä maariskisymposiumissamme kansainvälisten suhteiden muutosta, maailmanlaajuista geopoliittista uudelleenjärjestelyä ja sen vaikutusta liiketoimintastrategioihin.
Tämä tuntuu jälleen kerran déjà vu -tilanteelta. Donald Trumpin toinen virkaanastuminen Yhdysvaltain presidentiksi 20. tammikuuta saattoivat lähettää tarkkailijat kahdeksan vuotta taaksepäin, mutta maailma on muuttunut sittemmin perusteellisesti. “Ensinnäkin Trump 1:n ja Trump 2:n välissä puhkesi kaksi suurta konfliktia: Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 ja Hamasin militarisoitu terrorismi lokakuussa 2023 ja Israelin reaktio siihen käynnisti Lähi-idän uudelleenjärjestäytymisen. Sitten tulivat yhtäältä ympäristön tilan heikkenemisen kiihtyminen ja toisaalta teknologian leviäminen”, selitti Thomas Gomart, johtaja IFRI, the French Institute for International Relations. Vaikka kaikki nämä tapahtumat ovat jo alkaneet sekoittaa geopoliittista pakkaa, on todennäköistä, että Trumpin uuden hallinnon päätös ottaa transaktionaalinen lähestymistapa "make America great again" -politiikkansa veturiksi vahingoittaa entisestään nykyisiä puitteita. “Useiden vuosikymmenten ajan Yhdysvallat hallitsi maailmaa, jossa geopoliittinen yhteistyö oli keskeinen tekijä, mutta nyt olemme siirtyneet uuteen globalisaation aikakauteen, joka on paljon moninapaisempi ja epävakaampi.”, lisäsi Famke Krumbmüller, EMEIA Leader at EY's Geostrategic Business Group.
Yhdysvallat yksin muuta maailmaa vastaan ?
Vaikka asiantuntijat eivät sulje pois sitä mahdollisuutta, että Trumpin strategialla voisi olla myönteinen vaikutus näiden kahden suurimman meneillään olevan konfliktin ratkaisemiseen, Yhdysvaltojen uhkaukset tullimaksujen käyttöönotosta ja vallitseva halu pakottaa asianomaiset maat tekemään Yhdysvalloille suotuisia sopimuksia aiheuttavat todennäköisesti nykyisten liittoutumien romahtamisen. “Tässä yhteydessä on mielenkiintoista huomata, että eteläiset maat - muun muassa Brasilia, Intia ja Turkki - ovat alkaneet tehdä tutkimuksia tai valituksia erityisesti Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa.”, huomautti Andrew Bishop, Senior Partner and Managing Director of Policy Research at Signum Global Advisors. Hänen mielestään maailman suurin talousmahti pelaa riskialtista peliä "pakottamalla maat päättämään, ovatko ne Yhdysvaltojen puolella vai sitä vastaan". Asiantuntija lisäsi, että "vetäytymällä ja vieraannuttamalla koko maailman Yhdysvallat tasoittaa tietä muille maille [käyttää johtajuuttaan], erityisesti Kiinalle". Näissä olosuhteissa uusi kylmä sota vaikuttaa erittäin todennäköiseltä, ja se on yksi EY:n geostrategisen liiketoimintaryhmän kaavailemista skenaarioista.
“Puhumme maailmasta, joka on jakautunut blokkeihin: yhtä hallitsee Yhdysvallat, toista Kiina ja kolmatta jokin muu valta.”, sanoi Famke Krumbmüller. Muun maailman tehtävänä olisi sitten sijoittautua johonkin näistä ryhmittymistä. Jos kolmas blokki syntyisi, Intia olisi ihanteellinen ehdokas johtamaan sitä. “Maa kasvaa voimakkaasti ja pystyy hyödyntämään väestöylijäämänsä seuraavien kahden vuosikymmenen aikana Kiinan ikääntyessä.”, sanoi Thomas Gomart.
Mahdollisuuksia Kiinalle
Lyhyellä aikavälillä Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kilpailu on kuitenkin todennäköisesti edelleen nykyisen geopoliittisen muutoksen tärkein liikkeellepaneva voima, kuten on jo käynyt generatiivisen tekoälyn alalla. Jotkut asiantuntijat odottavat kauppasodan kiihtyvän näiden kahden suurvallan välillä, mikä voisi saada molemmat osapuolet määräämään muutaman kuukauden kuluttua nykyistä merkittävämpiä tullikorotuksia. Yhdysvallat ilmoitti hiljattain 10 prosentin tullikorotuksesta, johon Kiina vastasi korottamalla tulliaan 15 prosentilla tiettyjen tuotteiden osalta. Tällaisen näkymän edessä Kiina ei voi hyväksyä nykytilannetta. “Vaikka Kiina ei myönnä sitä, se on ylikapasiteettitilanteessa, ja sen on nyt kiireellisesti vietävä tuotteita”, selitti Thomas Gomart. Jos se näkee Pohjois-Amerikan markkinoiden sulkeutuvan, sen on löydettävä uusia myyntikanavia ja lujitettava samalla suhteita kumppaneihinsa.
Ei pidä unohtaa, että Kiinan strateginen ymmärtäminen riippuu edelleen siitä, että maata osittain kontrolloi sitä hallitseva puolue eikä siitä ole riittävästi tietoa. Asiantuntijat ovat kuitenkin yhtä mieltä Kiinan tämänhetkisistä painopisteistä, erityisesti sen massiivisista investoinneista ydinenergiaan ja merivoimien sotilaalliseen kapasiteettiin, jotka ovat välttämättömiä kaupan valvomiseksi.
Heikentynyt Eurooppa
Näiden kahden blokin välissä Euroopan unioni on kaiken kaikkiaan huomattavasti heikommassa asemassa neljästä syystä. Ensinnäkin, koska sen tärkein liikkeellepaneva voima, ranskalais-saksalainen kaksikko, on heikentynyt sekä talous- että sisäpoliittisella rintamalla. Toiseksi, Famke Krumbmüllerin mukaan EU:n historiallinen toimintatapa, jonka mukaan se ”ei yksinkertaisesti enää toimi, kun se heijastelee valtaansa maailmalle standardien ja säännösten avulla - pehmeän vallan avulla”. Kolmanneksi siksi, että EU:n politiikat ovat toisinaan riittämättömästi koordinoituja. Tältä osin Thomas Gomart huomautti, että Ranskan ja Saksan täysin vastakkaiset valinnat ovat johtaneet siihen, että näiden kahden naapurin välillä on suuria eroja ajattelussa. Saksalaiset, jotka ovat riippuvaisempia Venäjän kaasusta kuin ranskalaiset, jotka ovat palauttaneet ydinvoimavaihtoehdon, odottavat enemmän hypoteettiselta sodanjälkeiseltä Ukrainalta. Eurooppaa haittaavat myös vuosikymmeniä jatkuneet liian vähäiset puolustusinvestoinnit samaan aikaan, kun ääriainesten ja euroskeptisten puolueiden nousu yhä useammassa alueen maassa heikentää jäsenvaltioiden välistä yhtenäisyyttä, jota tarvitaan näiden muutosten käsittelemiseksi.
Näistä sudenkuopista huolimatta Eurooppa voisi reagoida nopeasti, vaikka Donald Trump uhkaisi määrätä uusia tulleja. Thomas Gomart uskoo, että “koska kauppapolitiikka kuuluu Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan, voimme odottaa jonkinlaista yhteistä kantaa tällaisen skenaarion toteutuessa”. On kuitenkin selvää, että toinen suuri transatlanttinen vastakkainasettelu sitten Irakin sodan vuonna 2003 voisi vahingoittaa Yhdysvaltojen ja Euroopan suhteita. Aina siihen asti, että maantieteellinen tasapaino järkkyisi? “Ihannetapauksessa tarvitsisimme vahvaa Eurooppaa, jonka ei tarvitsisi kiinnittyä kumppaniin tai tukeutua siihen, mutta näin ei ole”, sanoi Andrews Bishop. “B-suunnitelmassa EU:n olisi luotettava jompaankumpaan kumppaniin - joko Yhdysvaltoihin tai Kiinaan - mutta en usko, että Eurooppa välttämättä päättäisi luottaa Kiinaan, jos Yhdysvalloista tulisi vihollinen. Näin ollen voisimme päätyä katastrofaaliseen C-suunnitelmaan, jossa Eurooppa joutuisi näiden kahden välille ja heikkoon asemaan.”
EU:n ja Kiinan mahdollisen vahvemman liiton osalta Thomas Gomart huomautti, että Yhdysvaltain kansallisen tiedusteluneuvoston vuonna 2021 julkaisemassa raportissa mainitaan mahdollinen Kiinan ja Euroopan lähentyminen ekologisista syistä. "Meidän on pidettävä tämä mielessä", hän totesi lopuksi. On totta, että Kiina on investoinut massiivisesti energiamurrokseen, mikä asettaa sen ristiriitaan Trumpin uuden agendan kanssa.
Yritykset: strategioiden uudelleentarkastelu
Tässä muuttuvassa ja epävarmassa ympäristössä yritysten on vaikea tietää, minkä strategian ne valitsisivat. “Vaikka ne alkavatkin vähitellen ottaa huomioon tämän uuden, epävakaan geopoliittisen tilanteen, minun on sanottava, että niiden olisi pitänyt tehdä se aikaisemmin, ja ne ovat liian hitaita”, sanoi Famke Krumbmüller, joka peräänkuuluttaa ennakoivampaa lähestymistapaa.
Saadaksesi lisätietoja maailmankaupasta, lataa koko tutkimuksemme.
Katso myös tallenne round table -keskustelusta 29:ssä Maariskisymposiumissa 2025
-> https://youtu.be/Y28xlFQNP9I?si=I3TlEosml42Gejqx
