USA:n ulkoministeri Marco Rubio ilmoitti 10. maaliskuuta, että Yhdysvaltain kehitysyhteistyövirasto (USAID) on päättänyt ohjelman tarkistamisen. Avusta on leikattu 83 prosenttia, ja tämä vaikuttaa moniin Afrikan maihin.
Saharan eteläpuolinen Afrikka: Yhdysvaltojen vetäytyminen vaikuttaa ensimmäisenä Afrikkaan.
Saharan eteläpuolinen Afrikka on maailman toiseksi suurin USAIDin edunsaaja (Ukrainan jälkeen), ja se sai 40 % USAIDin budjetista vuonna 2023.
Vuonna 2023 Somalia, Keski-Afrikan tasavalta, Liberia, Malawi ja Mosambik ovat ne viisi Saharan eteläpuolisen Afrikan maata, jotka ovat hyötyneet eniten USAIDin kehitysavusta. Kaikissa Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa amerikkalaisviraston tuet on tarkoitettu eri aloille, jotka ovat maanosan kannalta olennaisia, ja kolme tärkeintä painopistettä ovat humanitaarinen apu (47 prosenttia), terveydenhuolto (38 prosenttia) ja taloudellinen kehitys (8 prosenttia).
Data for the graph in .xls file
USAID:n Afrikka-ohjelmien äkillisellä keskeyttämisellä on merkittäviä seurauksia maanosalle kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Terveydenhuollon alalla USAID:n ohjelmat ovat olleet elintärkeitä alueellisten pandemioiden torjunnassa, kuten HIV:n torjunnassa eteläisessä Afrikassa ja Ebola-viruksen torjunnassa Ugandassa. Näiden terveysohjelmien lopettaminen edistäisi näiden tappavien tautien leviämistä paikallisväestön keskuudessa.
Vaalien määrän ennätysvuoden 2024 jälkeen USAIDin lakkauttaminen heikentää demokratiaprosessia Afrikassa. Yhdysvaltain viraston jättämä tyhjiö voi hyödyttää väkivaltaisia järjestöjä, jotka todennäköisesti tarttuvat vallankaappauksiin.
Rauhan ja turvallisuuden kannalta USAID:n lakkauttaminen merkitsee siviiliväestöön vaikuttavien aseellisten konfliktien paluuta: jihadistien uhka Somaliassa ja huumekaupan leviäminen ovat pahoja asioita, joiden haitallista vaikutusta amerikkalaisen viraston toiminta on hidastanut.
‘Amerikka ensin’: kaupallinen ja poliittinen vaikutusvalta
Donald Trump perustelee USAIDin purkamista "America First" -politiikallaan, jonka tavoitteena on asettaa suorat kansalliset edut etusijalle strategisten kansainvälisten kumppanuuksien kustannuksella. Amerikka ensin -oppia ei sovelleta ainoastaan USAIDin purkamisen kautta, vaan myös Afrikan maiden kanssa tehtyjen strategisten sopimusten mahdollisen uudelleenneuvottelun kautta. Tällaisten sopimusten tarkistaminen antaisi Yhdysvaltojen hallinnolle mahdollisuuden saada kaupallisia etuja erityisesti mineraaliteollisuudessa. Vastavuoroisten tullien ilmoittaminen voisi myös olla tilaisuus vahvistaa Yhdysvaltojen etuja.
Kuuden Saharan eteläpuolisen Afrikan maan (Etelä-Afrikka, Nigeria, Ghana, Niger, Liberia ja Togo) vienti USA:han on merkittävää ja olisivat erityisen alttiita vastavuoroisille tulleille. Tämä transaktiomuotoinen lähestymistapa saattaa kuitenkin vaarantaa USA:n strategisen aseman Kiinan kaltaisten kilpailijoiden edessä.
Kohti alueellisen tasapainon uudelleenjärjestelyä Kiinan hyväksi.
Etelä-Afrikan tapaus havainnollistaa tätä USA:n uutta lähestymistapaa Afrikassa. Ulkoministeri Marco Rubion näkyvä poissaolo G20-maiden ministerikokouksesta Johannesburgissa (19.-20. helmikuuta) oli vahva diplomaattinen viesti kasvavien kaupallisten ja poliittisten jännitteiden vallitessa. Yhdysvaltojen vaikutusvallan väheneminen jättää tien Kiinalle vapaaksi: tähän asti Afrikan mineraalivarojen hyödyntämiseen keskittynyt Peking voi nyt asemoida itsensä vaihtoehtona taloudelliselle kehitykselle. Pekingin syyskuussa 2024 pidettävän Kiina-Afrikka-huippukokouksen yhteydessä antama ilmoitus 50 miljardin dollarin suuruisesta sitoumuksesta on jo osoitus tästä paradigman muutoksesta. Kiinan hyökkäys voi siis pakottaa Trumpin hallinnon arvioimaan uudelleen kantaansa, sillä vaarana on, että Yhdysvallat menettää pitkällä aikavälillä vaikutusvaltaansa Afrikan mantereella.
