Kiina laajentaa nopeasti toimintaansa Euroopan sähköajoneuvomarkkinoilla hyödyntäen pitkälle integroitunutta arvoketjua ja vahvaa valtion tukea. Kun Eurooppa pyrkii saavuttamaan vuoden 2035 polttomoottoriautojen myynnin nollatavoitteensa, pysyykö sen teollisuus mukana vai ottavatko kiinalaiset autonvalmistajat johtoaseman?
Euroopan vuoden 2035 haaste: kilpajuoksu aikaa vastaan
Kesäkuussa 2022 Euroopan parlamentti äänesti uusien polttomoottoriautojen myynnin kieltämisestä Euroopan unionissa (EU) vuodesta 2035 alkaen. Tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä vähentämällä merkittävästi päästöjä useilla aloilla, myös liikenteessä. Liikenteen osuus Euroopan kasvihuonekaasupäästöistä on 60 prosenttia. Tämä määräaika aiheuttaa merkittäviä riskejä vanhan mantereen autoteollisuudelle ja erityisesti eurooppalaisille autonvalmistajille.
Yhtäältä Euroopan automarkkinoita hallitsevat edelleen pääasiassa polttomoottoriajoneuvot, joiden osuus myynnistä oli noin puolet vuonna 2024. Lisäksi hybridi- (HEV) ja plug-in-hybridiajoneuvojen (PHEV), joiden myynti on kasvanut Euroopassa merkittävästi, osuus myynnistä oli 38 prosenttia vuonna 2024. Ainoastaan akkusähköajoneuvojen (BEV) myynti sallitaan vuodesta 2035 alkaen, mutta tällä hetkellä yli 85 prosenttia automyynnistä ei täytä tätä asetusta. Lisäksi BEV-ajoneuvot olivat vasta kolmannella sijalla (voimansiirron mukaan) 13,5 prosentin osuudella viime vuoden kokonaismyynnistä. Jotta EU:n tavoite 100 prosentin BEV-myynnistä saavutettaisiin, BEV-myynnin vuotuinen kasvuvauhti tulisi olla 14 prosenttia tästä vuodesta alkaen, mikä on huomattavasti enemmän kuin vuonna 2024 saavutettu -5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Kiinan strateginen etu sähköautoteollisuudessa
Toisaalta useat kiinalaiset autoteollisuusyritykset - sekä valmistajat että toimittajat - ovat hankkineet huomattavaa asiantuntemusta, erityisesti teknologista, sähköajoneuvosegmentillä. Pekingin laajasti tukemana (kaavio 1) kiinalaiset akkujen ja sähköajoneuvojen valmistajat ovat kehittäneet 2000-luvulta lähtien vankan arvoketjun, joka ulottuu kaivosteollisuudesta (tuotantoketjun alkupäässä) sähköajoneuvojen lopulliseen valmistukseen (tuotantoketjun loppupäässä).
Kiina on merkittävä maailmanlaajuinen toimija keskeisten raaka-aineiden louhinnassa ja toimittamisessa, sillä se omistaa lukuisia kaivosomaisuuksia ulkomailla ja tuottaa esimerkiksi noin 60 prosenttia maailman jalostetun litiumin tarjonnasta.
Data for the graph in .xls file
Lähteet: Center for Strategic and International studies (CSIS), Coface
Laajan vertikaalisen arvoketjun luominen, jossa louhinta, jalostus ja valmistus on integroitu, sekä Kiinan keskushallinnon taloudellinen tuki ovat mahdollistaneet johtavan kiinalaisen sähköautosektorin nousun. Kiinalaiset valmistajat ovat kehittäneet laajan tuotevalikoiman, parantaneet tuotantokapasiteettia ja investoineet voimakkaasti tutkimukseen ja kehitykseen. Vastauksena kovaan kotimaiseen kilpailuun ja hintasotaan Kiinan markkinoilla valmistajat ovat asteittain alentaneet tuotantokustannuksiaan ja siten myös myyntihintojaan. Kiinassa myytävät sähköajoneuvot ovat näin ollen kaksi tai kolme kertaa halvempia kuin vientimarkkinoilla myytävät.
Voiko Eurooppa kopioida USA-Japani - mallia?
Euroopan näkökulmasta katsottuna on ilmeinen vaara, että kiinalaiset kilpailijat, joilla on paremmat edellytykset noudattaa vuoden 2035 määräaikaa, ohittavat kotimaiset valmistajat. Euroopan komissio pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen ottamalla käyttöön lisätariffeja hintaeron kaventamiseksi.
Jos Eurooppa haluaa säilyttää johtavan autoteollisuuden omalla maaperällään, sen on luotava riittävän kilpailukykyiset sähköajoneuvojen tuotantovalmiudet kilpailemaan kiinalaisten kilpailijoiden kanssa. Suurin ongelma on kuitenkin Euroopan ja Kiinan tuotantokustannusten huomattava ero (kaavio 2). Tariffilisien käyttöönotolla pyritään kaventamaan EU:n ja Kiinan välistä eroa. Nämä uudet kaupan esteet, joita voidaan ajan mittaan vahvistaa, näyttävät olevan osa teollisuusstrategiaa, joka tähtää ”reverse offshoring'iin”. Yhdysvallat otti tämän strategian käyttöön 1980-luvulla vastauksena japanilaisten valmistajien kovaan kilpailuun. Yhdistämällä tuontikiintiöt ja valuuttajärjestelmän tasapainottamisen Yhdysvaltain dollarin hyväksi Washington kannusti japanilaisia valmistajia perustamaan tehtaita Yhdysvaltain maaperälle päästäkseen Yhdysvaltain markkinoille. Kymmenen vuotta Plaza-sopimusten allekirjoittamisen jälkeen japanilaisten ajoneuvojen tuonti Yhdysvaltoihin oli vähentynyt 55 prosenttia, ja tilalle oli tullut japanilaista autotuotantoa Yhdysvalloissa (kaavio 3).
Teollisuuden tuntikohtaiset työvoimakustannukset vuonna 2023 (euroina)
Data for the graph in .xls file
Japanin ja Yhdysvaltojen välisen henkilöautokaupan aikajana (ajoneuvoittain)
Data for the graph in .xls file
Sources: Japanese Automotive Manufacturers Association, Coface
Teoriassa tämä malli voisi houkutella eurooppalaisia poliittisia päättäjiä. Euroopan neuvottelumarginaali vaikuttaa kuitenkin tällä hetkellä varsin rajalliselta. Yhdysvaltojen ja Japanin välisessä tapauksessa Washingtonilla on ollut vahva asema Tokioon nähden vuodesta 1945 lähtien. Lisäksi vuonna 1980 Yhdysvaltain markkinoiden osuus Japanin autojen kokonaisviennistä oli 45 prosenttia. EU:n asettamat tullit eivät myöskään kavenna eurooppalaisten ja kiinalaisten sähköautojen välistä hintaeroa. Esimerkiksi kiinalaisen BYD:n Kiinassa ja Euroopassa myytävien mallien hintaerot ovat noin 80-100 prosenttia. Kiinan ja Euroopan markkinoiden välisen hintaeron kurominen umpeen edellyttäisi 45-55 prosentin suuruisia lisämaksuja.
Mitä Euroopan sähköautomarkkinoilla tapahtuu seuraavaksi?
Euroopan markkinat pysyvät keskipitkällä aikavälillä merkittävänä kohteena kiinalaisille autonvalmistajille, jotka etsivät vaihtoehtoja kotimarkkinoiden hidastumisen vuoksi ja lisäävät investointejaan maailman eri alueilla (kaavio 4). Kiinalaiset valmistajat voivat valita hybridiratkaisun rajoittaakseen niihin kohdistuvia tullitoimenpiteitä. Tässä tapauksessa ajoneuvot koottaisiin Kiinassa tuotetuista sarjoista. Näin on Stellantisin ja kiinalaisen Leapmotor-yhtiön välisessä kumppanuudessa, joka kokoaa T03-sähköautomallinsa Puolassa.
Data for the graph in .xls file
Lähteet: Trademaps, Coface
