Yhdysvaltojen ja Kiinan teknologiakilpailu on muokannut maailmanlaajuista elektroniikka-alaa, ja molemmat maat kilpailevat teknologisesta ylivallasta. Tässä artikkelissa tarkastellaan tämän kilpailun pitkän aikavälin vaikutuksia keskittyen kaupan häiriöihin, innovaatioihin ja alan tuleviin suuntauksiin.
Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen teknologiasota on kiihtynyt dramaattisesti vuodesta 2017 lähtien, ja siinä on käytetty kaikkia mahdollisia toimenpiteitä tulleista ja vientivalvonnasta markkinoillepääsyn rajoituksiin kilpajuoksussa teknologisesta ylivallasta, joka muokkaa maailmanlaajuista elektroniikka-alaa. Laskelmiemme mukaan Yhdysvaltojen tuonti on siirtynyt merkittävästi pois Kiinasta, mikä on aiheuttanut Kiinalle lähes 150 miljardin USD:n viennin menetykset vuodesta 2017 lähtien (kaavio 1), mutta laskelmat osoittavat myös, että taustalla oleva keskinäinen riippuvuus on edelleen syvällä alan rakenteessa: 29 prosenttia Yhdysvaltojen puolijohdevalmistuskoneiden viennistä suuntautuu Kiinaan, ja Yhdysvaltojen elektroniikkatuotteiden tuonnissa Meksikosta, Taiwanista ja Vietnamista on paljon kiinalaista lisäarvoa.
Elektronisten laitteiden tuonti USA:han alkuperämaittain (%)
Data for the graphs in .xls format
USA:n ja Kiinan elektroniikkasuhteiden kestävyys
USA:n ja Kiinan elektroniikkateollisuutta yhdistävät siteet ovat osoittautuneet kestävämmiksi kuin mitä kahdenvälisen kaupan luvut antavat ymmärtää. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että Yhdysvaltojen hallinnon pitkän aikavälin pyrkimys katkaista suhteet Kiinaan on ristiriidassa amerikkalaisyritysten ja maailman hallitsevimpien elektroniikkayhtiöiden lyhyen aikavälin etujen kanssa. Arvioimme, että viime vuosikymmenellä yhdysvaltalaisten yritysten osuus maailman elektroniikkatuotteiden voitoista oli 54 prosenttia, ja tämä osuus kasvaa 88 prosenttiin, kun mukaan lasketaan japanilaiset, eteläkorealaiset ja taiwanilaiset yritykset (kaavio 2).
Samaan aikaan kiinalaiset yritykset saivat kasvavasta myynnistä ja huomattavasta teknologisesta edistyksestä huolimatta vain 7 prosenttia alan maailmanlaajuisista voitoista, ja ne ovat edelleen kaukana johtavista yrityksistä kaikilla strategisilla puolijohdesegmenteillä (kaavio 3). Koska Kiina on tärkeä kriittisten tuotantopanosten toimittaja, vertaansa vailla oleva tuotantokeskus ja yksi maailman suurimmista elektroniikan kuluttajamarkkinoista, se on pikemminkin edellytys kuin uhka hallitsevien yhdysvaltalaisten elektroniikkayhtiöiden kannattavuudelle.
Pörssilistattujen elektroniikkayhtiöiden osuus liikevaihdosta ja voitoista pääkonttorin sijainnin mukaan vuosina 2014-2023. (%)
Data for the graphs in .xls format
Kiinalaisten pörssiyhtiöiden osuus globaalista myynnistä ja voitoista segmenteittäin, 2014-2023 keskimäärin (%)
Data for the graphs in .xls format
Oletus siitä, että nykyiset mallit jatkuvat tulevina vuosina, on kuitenkin täysin ristiriidassa Yhdysvaltojen ja Kiinan vankan päättäväisyyden kanssa säilyttää tai hankkia teknologinen johtoasema ja vähentää riippuvuuksia usein käyttämällä kauppaa aseena. Tällainen uskomus myös sulkee pois sen mahdollisuuden, että radikaalit innovaatiot, jotka ovat elektroniikkateollisuudelle ominaisia, aiheuttavat alan suuren mullistuksen. Japani hallitsi yli 50 % maailman puolijohdetuotannosta 1980-luvulla. Sen hallitsevaa asemaa heikensivät henkilökohtaisen tietojenkäsittelyn yleistyminen ja Yhdysvaltojen strategiset toimet Japanin viennin rajoittamiseksi. Vastaavasti älypuhelinten vallankumous 2000-luvulla muokkasi alaa, syrjäytti Nokian ja Motorolan kaltaiset johtavat yritykset ja nosti esiin Applen, Samsungin ja TSMC:n tyyppisiä uusia toimijoita. Nämä muutokset korostavat, että odottamattomat häiriöt voivat määritellä kilpailudynamiikan ja maantieteellisen johtajuuden uudelleen.
Tutkiaksemme, miten Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kilpailun kiihtyminen ja mahdolliset häiritsevät innovaatiot voisivat muuttaa teollisuuden arvoketjua, olemme määritelleet neljä skenaariota, jotka on esitetty kaaviossa 4.
Innovaatio- ja kauppaympäristön muutokset ja niiden mahdolliset seuraukset seuraavan vuosikymmenen aikana.
Data for the graphs in .xls format
Tulevaisuuden skenaariot: teknologiasodat ja teollisuuden häiriöt
Skenaariosta riippuen elektroniikkateollisuutta hallitsevien maiden on käytettävä erilaisia selviytymis-, sopeutumis- ja muutosstrategioita säilyttääkseen kilpailuetunsa kiristyvässä teknologiakilpailussa. Hallitukset, erityisesti Yhdysvalloissa ja liittolaismaissa, toteuttavat strategisia toimenpiteitä vahvistaakseen kotimaisia valmiuksia, solmiakseen teknologia- ja kauppaliittoja ja vähentääkseen riippuvuutta Kiinasta. Yhdysvaltain siru- ja tiedelaki (US CHIPS and science Act), jolla osoitetaan 52 miljardia Yhdysvaltain dollaria puolijohdevalmistukseen ja -tutkimukseen, on esimerkki tällaisista pyrkimyksistä. Samaan aikaan Kiina on kiihdyttänyt pyrkimyksiään teknologiseen omavaraisuuteen, mistä on osoituksena puolijohdevalmistuskoneiden tuonnin kaksinkertaistuminen vuodesta 2017 lähtien. Nämä investoinnit heijastavat molempien maiden tunnistamista, millainen strateginen merkitys elektroniikalla on kansalliselle turvallisuudelle ja taloudelliselle johtoasemalle. Vietnamin ja Meksikon kaltaisilla kehittyvillä tuotantokeskuksilla on hyvät mahdollisuudet hyötyä kaupan pirstaloitumisesta. Euroopalle haasteet ovat erityisen akuutteja. Alueella ei ole Yhdysvaltojen ja Kiinan kaltaista keskitettyä strategista otetta, eikä se ole vielä erikoistunut mihinkään tiettyyn arvoketjun osaan. Säilyttääkseen kilpailukykynsä Euroopan on vahvistettava innovaatioekosysteemejään, investoitava strategisiin valmiuksiin ja syvennettävä yhteistyötä liittolaismaiden kanssa.
Arvioidaksemme elektroniikkateollisuuden eri segmenttien haavoittuvuutta häiriöille olemme kehittäneet kattavan riskipistekartan, jossa mitataan kasvua, innovointia, kannattavuutta, pääomaintensiteettiä, velkaantuneisuutta jne. viiden vuoden jaksolla, joka kattaa koko suhdannekierron (2018-2023). Analyysimme osoittaa, että tuotantoketjun alkupään segmentit, kuten puolijohteet ja komponentit, ovat rakenteellisesti vähemmän haavoittuvia. Nämä segmentit hyötyvät korkeista voittomarginaaleista, jotka perustuvat lisäarvotuotteisiin ja oligopolistisiin markkinoihin. Niiden heikkouksiin kuuluvat kuitenkin korkea pääomaintensiteetti, joka lisää kiinteitä kustannuksia, ja pitkät kassasyklit, jotka johtuvat monimutkaisista toimitusketjuista. Kuluttaja- ja ammattikäyttöön tarkoitetun elektroniikan segmentit sen sijaan saivat korkeammat riskipisteet, koska ne ovat alttiita kilpailupaineille, kypsille markkinoille ja riippuvuudelle puolijohdeyrityksistä, joilla on huomattava markkinavoima. Näiden segmenttien kasvu on maltillista, ja niihin vaikuttaa erityisesti kiinalaisten yritysten aiheuttama kilpailu.
Tässä yhä polarisoituneemmassa tilanteessa elektroniikkayritysten on selviydyttävä toimitusketjun häiriöiden, ulkomaisille markkinoille pääsyn rajoitusten, geopoliittisten vaatimusten noudattamiseen liittyvien paineiden, standardien eroavaisuuksien ja investointirajoitusten lisääntyneistä riskeistä, jotka kaikki osaltaan lisäävät jo ennestään suhdanneherkän toimialan epävakautta ja lisäävät merkittävää kustannusrasitusta. Yritysten kannattaisi pyrkiä ennakoivaan toimitusketjun monipuolistamiseen, laatia varasuunnitelmia, antaa alueellisille tytäryhtiöille enemmän päätöksenteon itsenäisyyttä ja joustavuutta sekä vahvistaa riskinhallinta- ja compliance-toimintoja, jotta ne voivat parantaa joustavuutta ja reagointikykyä yhä monimutkaisemmissa ja paikallistuneemmissa kauppaympäristöissä.
> Haluatko tietää lisää kokemastamme pirstaloituneesta globalisaatiosta? <
Lataa julkaisumme Guide on Global Trade
