Poliittinen epävakaus, yhteiskunnalliset levottomuudet, geopoliittiset kilpailut, populismin nousu, aseelliset konfliktit, vallankaappaukset.... Vaalivuoden ja maailmankauppaan vaikuttavan geopoliittisen myllerryksen jälkeen poliittinen riski on nyt pysyvä, monimutkainen ja huolestuttava tosiasia, jonka mukaan yritysten on toimittava.
Uusi ajanjakso alkaa
Vuosi 2024 oli monessa mielessä ratkaiseva vuosi, sillä vaaleihin osallistui yli 70 maata (mukaan lukien 7 maailman väkirikkainta) ja puolet maailman väestöstä kävi äänestämässä, ja niiden osuus maailman BKT:stä oli noin 55 prosenttia. Tämä ennennäkemätön vaaliaalto Yhdysvalloista Etelä-Afrikkaan, mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Japani ja Senegal, on lisännyt poliittista epävakautta.
Tämä suuntaus näkyy Cofacen poliittisen riskin indeksissä, joka on edelleen korkea (40,2 %) ja korkeampi kuin ennen vuoden 2019 Covid'ia (+1,3 pistettä). Pandemiaa seuranneiden useiden epävakaiden vuosien jälkeen 162 arvioidusta maasta 112:ssa poliittisen ja sosiaalisen riskin taso on korkeampi kuin ennen vuotta 2020.
Poliittiset ja sosiaaliset riskit ovat edelleen erittäin korkealla tasolla. Tämä osoittaa, että uusi aikakausi alkaa maailmassa, joka on syvässä murroksessa ja jossa johtavien talouksien väliset säröt muokkaavat edelleen kauppavirtoja ja heikentävät poliittista vakautta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.
- Ruben NIZARD, Head of Sector and Political Risk Analysis, Coface.
Poliittinen epävakaus: ohjauksen puute ja ajelehtimisriski.
Mitä tulee tietää?
Tämä vaalien myllerryksen vuosi johti useimpien hallituspuolueiden putoamiseen. Nämä muutokset ovat korostaneet äänestäjien syvää tyytymättömyyttä, kun he kohtaavat taloudelliset ja sosiaaliset olosuhteet, jotka koetaan heikkeneviksi. Muutoksen tuulet ovat puhaltaneet voimakkaasti, mutta ne eivät ole hälventäneet poliittista epävarmuutta, kuten ANC:n menetys ehdottomasta enemmistöstä Etelä-Afrikan parlamentissa (ensimmäistä kertaa sitten apartheidin päättymisen!) ja Britannian pääministerin suosion äkillinen lasku osoittavat. Helmikuun 2025 ennenaikaisissa vaaleissa Saksa ei myöskään säästynyt tältä viranhaltijoiden hylkäämisen aallolta, ja SPD:n ohitse äänestyksessä meni CDU/CSU lisäksi myös AfD.
"Äänestäjät pyyhkäisivät pois lähinnä viranhaltijat, ei niinkään tiettyä poliittista linjaa. Ja selkeän ohjeistuksen puuttuessa ajelehtimisen riski pahenee”, korostaa Ruben Nizard.
Mitä on seurattava?
Ääripuolueiden kiinnittyminen poliittiseen maisemaan. Poliittinen epävarmuus kasvaa populismin nousun myötä maailmanlaajuisesti ja erityisesti Euroopassa. Yli neljännes Euroopan parlamentin paikoista on nyt radikaalin oikeiston ja populistien hallussa. Äärioikeisto hallitsee kolmessa maassa (Italia, Tšekki, Unkari) ja on mukana seitsemässä kansallisessa hallituksessa. Itä-Euroopassa Venäjän varjo leijui useiden vaalien yllä (Itävalta, Romania, Georgia, Moldova) ja vaikeutti Euroopan yhdentymispyrkimyksiä, jotka ovat keskeinen keino torjua rahoitus-, energia-, sääntely-, verotus-, sosiaalista ja poliittista pirstaloitumista.
Viranhaltijoiden hylkääminen, muutos ilman suuntaa. AfD:n ja Saksan uuden koalitiohallituksen ensiaskeleita seurataan lähikuukausina tarkasti, samoin kuin Kanadan ja Australian tulevia liittopäivävaaleja. Puola ja Romania joutuvat puolestaan valitsemaan eurooppalaisen avoimuuden ja identiteetin vetäytymisen välillä. Vuoden 2025 vaaliaikataulu, joka on vähemmän kiireinen kuin viime vuonna, voi varmasti jatkaa viranhaltijoiden hylkäämisen ilmiötä lupaamatta kuitenkaan selkeyttää asioita.
Sosiaaliset levottomuudet ja poliittinen heikkous
Mitä tulee tietää?
Inflaation ja instituutioihin kohdistuvan epäluottamuksen ruokkimat yhteiskunnalliset levottomuudet eivät säästäneet kehittyneitä talouksia (Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta) vuonna 2024, ja niitä esiintyy nyt Unkarissa, Serbiassa ja Turkissa. Poliittinen heikkous, joka on pahentunut edelleen viime vuosikymmenestä lähtien, on osoitus oikeusvaltioperiaatteen ja kansalaisvapauksien rapautumisesta monissa maissa.
Mitä on seurattava?
Lisääntynyt sosiaalinen mobilisaatio. Euroopassa maanviljelijöiden viha on lisääntynyt erityisesti EU:n ja Mercosurin välisen vapaakauppasopimuksen vuoksi, jota monet pitävät epäreiluna kilpailutekijänä. Myös Intiassa parlamenttivaalien lähestyessä ”Delhi Chalo” -liike (”Matkalla Delhiin”) on jälleen kerran saanut monet maanviljelijät liikkeelle protestoimaan hallituksen toimettomuutta taata vähimmäishinta kaikille viljelykasveille.
Geopoliittisten jännitteiden vaikutus. Yhteiskunnallinen epävakaus korostuu geopoliittisten levottomuuksien lisääntyessä, kuten Israelin ja Hamasin välisessä sodassa, joka johti monissa maissa merkittäviin mobilisaatioaaltoihin.
Geopoliittiset riskit: taloudellinen turvallisuus ja suuret jännitteet kauppareiteillä.
Mitä tulee tietää?
Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kilpailu, Israelin ja Hamasin sekä Ukrainan ja Venäjän väliset sodat: geopoliittinen myllerrys muokkaa maiden välisiä kauppareittejä niiden vaikutuspiiriin perustuen. Länsimaiden väliset kauppakumppanuudet ovat murenemassa, samoin kuin Kiinan ja Venäjän väliset. Todisteena tästä on geopoliittisten ryhmittymien (Kiina-USA, Atlantti ja muut kuin Atlantti) välisen kaupan supistuminen nopeammin kuin näiden ryhmittymien sisäinen kauppa.
Donald Trumpin kauden ensimmäiset viikot ovat jo aiheuttaneet suuria järkytyksiä. Yhdysvaltain presidentti alkaa toteuttaa protektionistisia uhkauksiaan tärkeimpiä kauppakumppaneitaan kohtaan (Kiina, Kanada, Meksiko, EU jne.). Kauppasodan paluu on nyt todellisuutta. Sarja ilmoituksia uusista tulleista strategisilla aloilla sekä vastatoimet ruokkivat pelkoja vaikutuksista maailmantalouteen.
Mitä on seurattava?
Geostrateginen kilpailu ja taloudellinen turvallisuus. Tärkeimmät kaupparyhmät (Kiina, Yhdysvallat ja Eurooppa) käyvät kiivasta geostrategista kilpailua, jossa kukin vahvistaa johtoasemaansa taloudellisen, teknologisen ja sotilaallisen voimansa avulla. Kaupan esteet, tullit, vientirajoitukset, teknologian siirrot: kauppapolitiikka on keskeinen väline. Tulevina kuukausina ja vuosina taloudelliset turvatoimet ovat arkipäivää Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä, mutta myös muiden toimijoiden, kuten EU:n, Kanadan ja Meksikon, kanssa. Riippuen asemastaan jommassakummassa vaikutuspiirissä yritysten on sopeuduttava näihin taloudellisiin turvatoimiin sekä tuonnin ja viennin että investointi- ja teollisuuspolitiikan osalta.
Liitäntämaiden rooli. Poliittisten pakotteiden, taloudellisen vetäytymisen ja laivaväylien katkeamisen vuoksi geopoliittisten ryhmittymien sisäinen kauppa on tiivistymässä. Meksikon ja Vietnamin kaltaiset maat, jotka ovat Yhdysvaltojen tavarantoimittajia, ovat nyt ensisijaisia kohteita Kiinan viennille. Nämä maat, jotka ovat todellisia strategisia solmukohtia, kaappaavat markkinaosuuksia Yhdysvaltojen ja Kiinan toimitusketjuista ja pidentävät niitä rikkomatta niitä. Tällä hetkellä nämä maat ovat maailmankaupan uudelleenmuotoilun voittajia, mutta pitkällä aikavälillä ne voivat joutua kauppasotien kohteeksi ja nähdä keskeisen asemansa heikkenevän tässä dynamiikassa.
EU:n sysäys. EU näyttää olevan yksi Donald Trumpin agendan ja Kiinan kaupallisen aggressiivisuuden tärkeimmistä sivullisista uhreista. Toistaiseksi vanha maanosa on ponnistellut reagoidakseen. Se horjuu kahden tilanteen välillä: kyvyttömyydessä toteuttaa jäsenvaltioiden välisiä yhteisiä toimia ja tarpeessa (uudelleen) ryhtyä strategiseksi toimijaksi, kun taas taloudelliseen ja teolliseen kilpailukykyyn, energiamurrokseen ja teknologiseen innovointiin liittyvät haasteet ovat kiireellisempiä kuin koskaan.
Muuten on olemassa todellinen vaara, että Eurooppa joutuu puolustuskyvyttömäksi sekä kirjaimellisesti että kuvainnollisesti.
sanoo Ruben Nizard.
Vastoinkäymisten keskellä Eurooppa voi kuitenkin päästä jälleen vauhtiin, sillä Saksan investointiohjelma ja ReArm Europe -puolustusaloite osoittavat, että linjat alkavat liikkua.
Aseelliset konfliktit ja kauppareittien turvallisuus. Ukrainan, Lähi-idän ja Sudanin konfliktit aiheuttavat jatkuvaa painetta kaupan turvallisuudelle. Punaisesta merestä ja Suezin kanavasta on tullut kriittisiä jännityskohtia, kuten huthien hyökkäykset kauppalaivoja vastaan Punaisella merellä, mikä vaikuttaa kauttakulkuun Suezin kanavan kautta, jonka kautta kulkee 12 prosenttia maailmankaupasta ja 30 prosenttia konttiliikenteestä.
Lopputulos: meriliikenne tämän kanavan kautta väheni yli 50 prosenttia vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, ja liikenteenharjoittajat käyttivät mieluummin Hyvän toivon niemen reittiä.
Huomioon otettavaa vuonna 2025
Ruben Nizard'in (Head of Sector and Political Risk Analysis at Coface) sanoin:
"(Geo)poliittinen riski on nyt maailmanlaajuisen kaupan pysyvä realiteetti. Yritysten on pakko sopeutua tähän moninapaiseen ympäristöön, jossa kauppavirtojen alueellistuminen häiritsee niiden toimitusketjua ja joskus jopa koko strategiaa. Sitäkin suuremmalla syyllä, kun lisätekijät, kuten ilmastokriisit, pahentavat tätä suuntausta."
Lisää näkemyksiä vuoden 2025 avainriskeistä:
- Koko tutkimuksemme: Pirstaloitunut globalisaatio, maailmankaupan tulevaisuus
- Viimeisin Maa- ja toimialariskibarometrimme
